Älä väistä rahaa ajatuksissasi.
Jos et uskalla katsoa talouttasi suoraan, se vie sinulta enemmän kuin taloutesi ikinä näyttäisi.
Mutta jos katsot talouttasi kirkkaasti, ilman häpeää ja ilman ylpeyttä – löydät siitä välineen, et vihollista.
Pidä rahapäiväkirjaa.
Ei siksi, että raha rakastaisi järjestystä, vaan siksi, että mielesi tarvitsee sen.
Päiväkirja ei ole pelkkä rivi tuloja ja menoja – se on ikkuna siihen, mitä todella ajattelet itsestäsi ja elämästäsi.
Joskus kirjoitan vain lauseen.
”Tänään pelkäsin tulevaa laskua.”
Se riittää. Sillä kun pelko on sanoissa, se ei enää kasva mielessäni.
Toisinaan listaan kiitollisuuden syitä:
– Että tunnistin turhan kulun ennen kuin maksoin.
– Että osasin sanoa ”ei”, kun ei ollut varaa.
– Että ymmärsin, ettei raha ratkaise mielialaa, mutta selkeys voi helpottaa oloa.
– Että olen yhä oppimassa, en koskaan valmis – mutta silti edennyt.
Muista: sijoitus ei ole epäonnistunut, vaikka se nielee säästöjä.
Se on vain yksi muoto rahan liikkeelle.
Jos alat mitata onnistumista sillä, kuinka vähän rahaa menetät, et näe niitä hetkiä, jolloin sijoitit oikein – ehkä itseesi.
Älä odota, että raha tuo mielenrauhan.
Hae rauhaa ensin – ja katso, kuinka se alkaa näkyä tavassasi käyttää rahaa.
Tavoitteet ovat hyviä, mutta selkeys on parempaa.
Rauha syntyy siitä, että tiedät mihin pyrit ja miksi.
Älä vertaa.
Toisen tilitilanne ei ole sinun elämätarinasi luku.
Toisen nopeus ei tee sinun etenemisestäsi hidasta.
Ja ennen kaikkea:
Palaa sivulle. Kirjoita taas.
Vaikka vain yksi rivi:
”Minä pidän huolta siitä, mitä minulle on uskottu.”
Se riittää.
Se on alku.
Aina uudelleen.