Yritysjohdon suurin päänsärky on yleensä hahmottaa prosessien ja toiminnan tehoa. Tätä varten yrityksissä toteutetaan sisäistä laskentaa, joka on ulkoisen laskentatoimen vallaton veli. Sisäisessä laskentatoimessa yhdistellään erilaisia toimintaa kuvaavia määreitä ulkoisen laskentatoimen kanssa. Niissä on yhtäläisyyksiä, mutta jotkin arvot tulevat täysin ulkoisen laskentatoimen ulkopuolelta kuten asiakasmäärät kuukauden aikana.
Sisäiseen laskentatoimeen sisältyy seuraavanlaisia laskelmia
Kustannuspaikkakohtainen tuloslaskelma
Budjetti
Forecast (Budjetoidun ja toteutuneen tuloksen seuranta)
Tunnuslukulaskenta (Keskiostoskori, myynti per myymäläneliö, keskimääräinen poissaolo %)
Sisäisessä laskennassa kannattaaa muistaa, että silloin ei tarvitse keskustella eri lakien määrämuoto vaatimuksista, koska se on täysin vapaaehtoista yrityksen omaa laskentaa. Sisäisen laskentatoimen tarkoituksena on hahmottaa yrityksen prosesseja sekä niiden tehokkuutta.
Yksinkertaisimmillaan sisäinen laskenta kuvaa tehtyjen kauppojen määrää myyjittäin kuukausitasolla, mistä voidaan päätellä myyjän tehokkuutta ja aikaansaannoksia. Kun tämä jaetaan kontaktoinnin määrällä voidaan saada karkea clousing prosentti.
Sisäisen laskennan raportoinnissa on hyvä silmäillä ensin mitä kaikkea tietoa on jo saatavissa eri raporteista. Esimerkiksi kaupan kassakoneista saa helposti maksavien asiakkaiden määrän raportoitavaksi. On myös hyvä pitää raportointi kumminkin kevyenä, ettei siitä rupea tulemaan liian suurta hallinnollista jumppaa. Pahimmassa tapauksessa yrityksissä laaditaan mitä innovatiivisempia laskelmia, joiden tuottamiseen menee kaikki liikenevä aika. Tällöin toiminnan johtaminen unohdetaan ja kaikki energia menee muutaman luvun esiin kaiveluun. Lisäksi on hyvä aika ajoin tarkastella mitkä, lasketut luvut ovat vielä tarpeellisia ja ovatko jotkin luvut “vanhentuneita” joita ei enää mittarissa tarvita.
